Rakas mutta raskas työ – Tunnistetaan, tunnustetaan, tuetaan omaishoitajia

Rakas mutta raskas työ

Kelan mukaan omaishoito säästää vuosittain 2,8 miljardia euroa kuntien hoitomenoissa. Monesti omaishoito on myös sekä hoidettavan että hoitajan toivoma vaihtoehto.

Nykyisen ja edellisen hallituksen tavoitteena on ollut omaishoitajien aseman parantaminen. Omaishoitoon on lisätty rahaa ja 1.7.16 voimaan tullut laki muun muassa toi kaikille sopimusomaishoitajille oikeuden vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Lain tarkoitus on parantaa omaishoitajien asemaa ja lisätä omaishoidon määrää. Tätä ollaan odotettu. Samoin sitä, että omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuus parantuisi yhtenäistämällä omaishoidon tuen myöntämisperusteet ottamaan huomioon myös mielenterveyssektorin erityispiirteet. Nyt vain muutama prosentti omaishoidon tuen saajista on mielenterveysomaisia. Sen sijaan 46 % mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Nyt täytyy niin valtakunnallisella että paikallisella tasolla pitää huolta, että omaishoidon uudistukset koskettavat myös mielenterveysomaisia ja he pääsevät tuen ja avun piiriin. Näin kuntavaalien alla on hyvä nostaa mielenterveysomaisten tavoitteita ja vaatimuksia esiin. Yksi FinFamin kuntavaalitavoite onkin, että mielenterveysomaisille täytyy tarjota tukea ja laadukkaisiin perhepalveluihin täytyy panostaa. Omaishoitajien ja koko perheen jaksamiseen ja tukemiseen panostaminen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä parhaimmillaan.

Toinen asia mikä kaipaa uudistamista on työn ja omaishoidon yhteensovittaminen.  Tulevina vuosina tarvitaan sekä omaishoitajia että työssäkävijöitä entistä enemmän. Kuten Sirpa Pietikäinen lehdessämme toteaa, toistaiseksi moni joutuu valitsemaan työn ja omaisen välillä. Näin ei pitäisi olla. Myös omaishoitajalla täytyy olla mahdollisuus halutessaan sekä käydä töissä että hoitaa läheistään. Moni omainen elää köyhyysrajalla, joten työssäkäynti on monelle taloudellinen kysymys. Monesti myös kuulee omaisten sanovan, että työssäkäynti on heille henkireikä. Mikäli he voivat osallistua työelämään, he myös jaksavat hoitaa läheistään paremmin. Ansiotyön ja omaishoitajuuden yhdistämistä voitaisiin helpottaa ja edistää monin tavoin. Kun kotiin tuotavia palveluita kehitetään ja perhe saa oikeanlaista ja oikea-aikaista apua, voi omainen keskittyä myös ansiotyöhön. Myös asenteiden tulee muuttua. On tärkeää, että työntekijä nähdään kokonaisvaltaisena ihmisenä, jolla on erilaisia elämäntilanteita. Jossakin elämänkaaren vaiheessa itse kukin meistä voi olla läheiselleen hoivaa antamassa tai sitä itse tarvitsemassa. Elämänkokonaisuuden huomioiminen olisi järkevää kaikkien työelämäosapuolten kannalta. Omaishoitajaystävälliset työpaikat voivat omalla esimerkillään näyttää, miten arvostavalla asenteella, työaikajoustoilla, etätyömahdollisuuksilla, lomajärjestelyillä ja osa-aikatyötä mahdollistamalla ansiotyön ja omaishoidon yhteensovitus on mahdollista. Haastankin meidät kaikki esimiehet edistämään omaishoitajaystävällistä työpaikkakulttuuria ja lisäämään meidän kaikkien työhyvinvointia.

On vihdoin aika tunnistaa, tunnustaa ja tukea omaishoitajia heidän erittäin tärkeässä työssään.

#helsinkionmeidän

http://epaper.fi/read/3459/vw12MP0W